Toimintaa metsässä
Työ- ja talkooleirejä
Lippukunnan leiritoiminta on ollut kautta historian varsin aktiivista ja säännöllistä. Sota ja sen jälkeiset ajat varjostivat kuitenkin Kulolippukuntien alkuvuosia ja leireily nykyisessä mielessä oli vähäistä ajan ja varusteiden puutteen vuoksi.
Kaikki liikenevä aika oli käytettävä talkoisiin. Kulotyttöjen ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena 1941 pidettiin kymmenen päivän työleiri, jonka jälkeen osallistuttiin marjojen ja vadelmanlehtien keräystalkoisiin. Leirillä tehtiin muun muassa siteitä rintamalla oleville sotilaille.
Ensimmäiset leirivarusteet
Vuoden aikana hankittiin yksi kuuden hengen soputeltta ja loppuvuodesta edelleen jäljellä olevat maitohinkit. Rahoitus saatiin suoraan Kulosaaren kunnanvaltuustolta. Kesällä 1943 kulotyttöjä osallistui kuukauden mittaiselle työleirille Kytäjällä. Seuraavina vuosina poikien toiminta oli käytännöllisesti katsoen pysähtynyt ja tyttöjenkin puolella oli varsin hiljaista.
Ensimmäiseksi lippukuntaleiriksi on mainittu 1948 järjestetty Fiskarsin leiri.
Yksittäisiä tyttöjä osallistui 1949 Loilaniemen suurleirille. Leiri- niin kuin lähes kaikki muukin toiminta lopahti 50-luvun alussa, mutta nousi uudelleen 1956, jolloin tyttöjen ja poikien toiminta päätettiin elvyttää uuteen vauhtiin. Tällöin järjestettiin myös melko pitkänä perinteenä jatkuneet lippukuntien väliset hiihtokilpailut.
Kuloleiri Lohjalla
Lippukunnat järjestivät omat leirinsä erikseen, tosin samassa paikassa Lohjan Suurniemessä ja samalla Kuloleiri-nimellä, heinäkuussa 1957. Tyttöjä oli mukana peräti 23. Leirikirjeen mukaan "lähtö tapahtuu henkilökuljetukseen sopivalla kuorma-autolla Kulosaaresta bussi numero 35 A:n päätepysäkiltä…mukaan kannattaa ottaa muun muassa esiliina, partiolakki, mielellään kelluva saippua, solmunaru, virsikirja…". Leiri oli siis ensimmäinen Kuloleiri ja siellä esiteltiin myös ensimmäistä kertaa lippukunnan oma leirilaji.
Lyhyempiäkin retkiä tehtiin, lähinnä Kulosaaren metsiin ja puistoihin sekä Laajasaloon. Kulopojat pitivät myös ensimmäistä kertaa Kulosaaren tuntemuskisan. Kisaa järjestettiin aina 90-luvun alkuun asti. Kotimaisten leirien lisäksi ainakin pojat kävivät kartoittamassa ulkomaista leirielämää. Kulopoikia osallistui ainakin Ruotsin Amundö-leirille 1959, Laxenbergin leirille Itävallassa 1961 ja seuraavana vuonna englantilaiselle leirille.
Peräti parikymmentä kulopoikaa pakkasi reppunsa Hangon Hopearannan suurleirille 1958 ja tytöt järjestivät samaan aikaan herttoniemeläisten lippukuntien Saniaisten ja Rantasipien kanssa oman leirinsä.
Lippukuntien kesäleirejä järjestettiin Kuloleiri-nimisinä ja lähes katkeamattomana perinteenä vuodesta 1959 vuoteen 1971. Useina vuosina tytöt ja pojat leireilivät siis samoissa maastoissa, mutta pitivät leirinsä ajan hengen mukaisesti hieman erillään. Kuloleiri-perinne oli kuitenkin ehkä enemmän poikien ylläpitämä.
Suosituimmat paikat olivat Porvoon Emäsalo ja Lohjan Suurniemi. Käytiinpä jokunen kerta myös Porkkalassa ja Fiskarssin maastoissa. Välivuosia pidettiin lähinnä silloin, kun vuodelle osui valtakunnallisia suurleirejä.
Maastoharjoituksista Satahanka-leireihin
Vuonna 1962 pojat eivät järjestäneet varsinaista leiriä, vaan kouluttivat tulevia vartionjohtajia. Kupolissa julkaistun jutun mukaan "…maastokokemuksen saamiseksi kurssilaiset vietiin eräänä yönä kahdessa ryhmässä sokkoina järven takana olevaan metsään, josta heidän piti silmät auki löytää omin neuvoin takaisin leiriin kartan ja kompassin avulla…".
Vuoden 1963 leirillä "…aamutarkastuksesta selvittyämme aloimme tehdä vartioille omia pöytiä ja penkkejä…koko päivä meni niiden tekoon...". Vaikka suurin osa leireistä olikin maastossa, tehtiin lyhyempiä retkiä muun muassa tyttöpiirien ja Helsingin Partiopoikapiirin kämpille Nuuksioon ja Kiljavalle. Meripartiotoiminnan alkaessa ja innostuksen lisääntyessä vuoden 1968 jälkeen osallistuttiin meripartiolaisten Satahanka-leireille.
Leirejä laivalla
Kulosaaren Meripartion ensimmäinen kesäleiri pidettiin Tammisaaren Bromarvissa.
1979 kesäleiri kantoi toistaiseksi viimeistä kertaa nimeä Kuloleiri. Reput kannettiin silloin Partiopoukamaan Porvoon Sondbyhyn. Ohjelmassa käytettiin myös Assi II-venettä ja jollia. Leirimainos kertoo, että "asuntoina toimivat lippukunnan ihastuttavat hyvin ilmastoidut leiriteltat".
1980 kesäleiri järjestettiin ensimmäistä vuotta partiolaisten purjelaivana purjehtivalla Valborgilla. Odysseia-leiri kokosi laivalle 40 lippukuntalaista.
Laumat järjestivät yhä enemmän omia retkiä. Koska vartioiden määrä oli myös noussut, järjestivät vartiot omia sekä yhteisiä retkiä lähinnä piirin kämpille. Näistä yksiköiden omista retkistä tuli suosittuja, mutta lippukunta järjesti lisäksi kaikille yhteisiä lippukuntaretkiä keväisin ja syksyisin.
1980-luvun alussa hankittiin myös runsaasti retkeilyvarustusta. Kupolin mukaan "…muun muassa ensiluokkainen retkeilyvälineistö, johon kuuluu Leirituli-laavu, trangioita ja kokoontaitettavia sahoja.
Hattiwatti, Parantola, Sähköankerias
1980-luvun legendaarisiin kesäleireihin kuuluivat itseoikeutetusti Hattiwatti, Parantola, Kanala ja Hanska. Toiminta taantui 80-luvun lopussa ja leiriperinteet katkesivat osittain. Kaupungin leirisaari Bengtsår Hangossa tarjosikin turvallisen paikan kahdelle vauhdikkaalle kesäleirille 1990 ja 1991.
Myöhemmin 90-luvulla alkoi kala-aiheisten kesäleirien sarja. On järjestetty Lahna-, Silli-, Sähköankerias- ja Siika-leirejä.
Talvileiriperinne syntyy
Vaikka kesäisin oli pidetty varsin hyviä leirejä kautta vuosien, ei talvileiri tai -retkiperinnettä ollut päässyt syntymään ennen ensimmäistä Hytinä-talviretkeä 1992 Kirkkonummen Hirsalassa. Talvileiritaidot kehittyivät vuosien saatossa ja nyt Hytinöitä on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan.
Samoihin aikoihin Kupoli vuodelta 1993 kertoo, että "vartioissa on virinnyt varsinainen vaellusvimma ja tuottanut kuluneita kenkiä, uusia kokemuksia…".
Suurleirikokemukset olivat varsin vähäisessä ja piirileiri Jeturkasti 1994 tarjosi monia mielenkiintoisia oppimisen elämyksiä. Lippukunta osallistui leirille kuitenkin innokkaasti ja piti jopa yhtä toimintapistettä Wet Dreams -vesisotalaaksoa. Lippukunta osallistui myös SP:n Loisto-leirille Hangossa 1996 ja 1999 piirin 99PILKE-vaeltajaleirille. Leirin johto koostui pääosin lippukuntalaisista.
1990-luvun lopulla retkeilykulttuuria elvytettiin edelleen. Vartioita kannustettiin tekemään omia retkiä muun muassa hankkimalla jokaiselle vartiolle oma laavu ja trangia. Lisäksi uusi varastokolotiimi aloitti varusteiden säännöllisen huoltamisen ja tason parantamisen. Vartioiden ja laumojen retkien lisäksi on järjestetty johtajistoretkiä.
Partiotaitokisat innostivat poikia
Kulopoikien kantavana voimana 1960-luvun alussa oli Jukka "Jukkis" Sarvasto, jonka aloitteesta järjestettiin ensimmäiset kovanluokan kaksipäiväiset pt-kisat. Kisoista tuli jokavuotinen perinne aina vuoteen 1966.
Pt-kisojen lisäksi järjestettiin myös suunnistuskisoja muun muassa Koskelan Poikien kanssa, hiihtokisoja ja joitakin yleisurheilukisoja. Tästä esimerkkinä oli Palin Kauha -kilpailu, jonka kiertopalkintona toimi valtava puukauha.
Suomenlinnassa järjestetyissä purjehduskauden avajaisissa taas miteltiin voimia soutukilpailuissa. Vartiot osallistuivat silloin tällöin piirin järjestämiin pt-kisoihin vaihtelevalla menestyksellä. Omista kisoista ehkä tunnetuin oli jo 60-luvulla aloitettu Kulosaaren tuntemuskisa, KSTK.
Kulosaaren Meripartion alkuvuodet olivat myös melko kisapainotteisia. Lippukunnanjohtaja Miika Louhivuoren mukaan nimetty Miikan Peijaiset -kisa järjestettiin huhtikuussa 1974. Etenkin poikien kisainnostus yltyi 70-luvun alkupuolella. 1973 Ilves- ja Susi -vartiot osallistuivat piirin talvimestaruuskisoihin ja sijoittuivat mainiosti kolmanneksi ja kymmenenneksi.
Kisamenestystä tuli valtakunnallisissa talvimestaruuskisoissa, kun Maanalainen Halkovaja -vartio sijoittui yli 50 vartion joukosta kymmenen parhaan joukkoon.
Lippukunta alkoi kantaa myös vastuuta piirin kisoista ja järjesti Heikki "Kankku" Kangasniemen johdolla tikkahiihtoviestin Honkaluodolla ja myöhemmin 80-luvulla piirin päiväkisat. KMP liittyi 1981 itähelsinkiläiseen Rätinä-lippukuntaryhmittymään ja järjesti useasti ryhmittymän Lällärikisa-nimisen pt-kisan. Ensimmäisen kisan voittaja oli tietysti omasta lippukunnasta: Saukko Action Half -vartio. Uutena omana skabana järjestettiin VLPP eli Vuoden lyhyimmän päivän pamaus -kisa.
Nykyisin perinteiseksi pt-kisaksi on noussut lokakuussa kisattava Syksyn Samous. Metsäkisojen lisäksi Hiipivä Haamu on kuulunut monen vartion vakio-ohjelmaan marraskuussa.
KESÄLEIRIT
Kulotytöt ja Kulopojat
1948 Leiri Fiskarsissa (Kulotytöt)
1957 Kuloleiri, Lohjan Suurniemi (Kulopojat ja Kulotytöt)
1958 Hangon Hopearanta, SPJ:n suurleiri (Kulopojat)
1958 Kesäleiri, Hiiskula, Vihti (Kulotytöt)
1959 Kuloleiri, Emäsalo, Porvoo (Kulopojat)
1960 Kuloleiri, Lohjan Suurniemi (Kulopojat)
1961 Kuloleiri, Herajärvi, Mänttää (Kulopojat)
1962 Kuloleiri, Fiskars Stora Simijärvi (Kulopojat ja Kulotytöt)
1963 Kuloleiri, Lohjan Suurniemi (Kulopojat)
1964 Kuloleiri, Loppi (Kulopojat)
1965 Hakkis, SPJ:n suurleiri (Kulopojat)
1966 Kuloleiri, Suurniemi (Kulopojat)
1968 Kuloleiri, Emäsalo, Porvoo (Kulopojat)
1969 Loviisan risteily, Loviisa (Kulopojat)
1970 Kuloleiri, Räfsö, Porkkala (Kulopojat ja Kulotytöt)
1971 Kuloleiri, Emäsalo, Porvoo (Kulopojat ja Kulotytöt)
1972 Tammisaaren risteily, Tammisaari (Kulopojat)
1973 Satahanka IV, SP:n suurleiri, Ahvenanmaa (Kulopojat ja Kulotytöt)
Kulosaaren Meripartio
1974 Kuloleiri -74, Bromarv, Tammisaari
1975 Kuloleiri -75, Emäsalo, Porvoo
1976 Kuloleiri -76, Bromarv, Tammisaari
1977 Sjö -77, Finlands Svenska Scouter
1978 Satahanka V, SP:n suurleiri Saimaalla
1979 Kuloleiri -79, Sondby, Partiopoukama, Porvoo
1980 Odysseia, Valborg, Suomenlahti
1981 Hattiwatti, Sondby, Partiopoukama, Porvoo
1982 Satahanka VI, SP:n suurleiri, Parainen
1983 Parantola, Lappohja
1984 Kanala, Munapirtti
1985
1986 Hanska, Valborg, Suomenlahti
1987
1988
1989
1990 Benkku , Bengtsår, Hanko
1991 Benkku 91, Bengtsår, Hanko
1992 Satahanka VII, SP:n suurleiri, Kerimäki
1993 Lahna, Sund, Ahvenanmaa
1994 Jeturkasti, PäPan piirileiri, Teijo
1995
1996 Loisto, SP:n suurleiri, Hanko
1997 Made, Bromarv
1998 Sähköankerias, Mäntsälä ja Satahanka, Bomarsund, Ahvenanmaa
1999 Mutu, Valborg, Suomenlahti ja 99PILKE, PäPan vaeltajaleiri, Elisaari.
2000 Suurjuhla 2000, Helsinki
2001 Siika, Älgö, Tammisaari
2002 Kerkkä, PäPan piirileiri, Räyskälä, Forssa
2003 Turska, Elisaari
2004 Tarus, Finnjamboree, Padasjärvi
2005 Hai, Bromarv
2006 Blosis, Päpan meripartiolaisten leiri, Pyhtään Kaunissaari
2007 Makrilli, Elisaari
2008 Satahanka XI, Sauvon Ahtla ja Muikku, Partiopoukama
Viimeksi muokannut: Tuuli Salovuori 2009-01-05 14:36:23